Avajaisseremoniat

Eilen aamulla heräsin fiilikseen: ei enää yhtään riisiä, nuudelia tai kanaa! Emmekä ole olleet Kiinassa vasta kuin kaksi viikkoa. Muutenkin olo on ollut melko heikko ja väsynyt viimeiset pari päivää. Eihän Selviytyjissäkään paria viikkoa pidemmälle pelkällä riisillä pärjännyt ja samanlaista fyysistä rasitusta tämä olo välillä täälläkin on ollut. 30 asteen helteet jatkuvat, joskus voi tulla minuutin verran vettä kuin aisaa, pilvinen taivas tai sitten aurinko näkyy smogin alta. Valittelen tietysti Suomen kolkkoa syksyä. Mutta takaisin ruuan ääreen. Eilen päätin mennä vanhaan tuttuun BeeHome hostelliin syömään pasta/pihviaterian (ainakin listan mukaan). Eteeni tuotiin pastaa, jossa oli 0,5dl jauhelihan palasia. En tiennyt itkeäkö vaiko nauraa. Tämän "proteiinipitoisen" aterian jälkeen jatkoimme matkaa koulullemme.

Koululla suuntasimme opiskelijakorttipisteeseen, joka edeltävällä kerralla oli peruutettu rikkoontuneen koneen vuoksi. Saimme kortit ja kiinalaiset nimet parissa minuutissa. Siitä suuntasimme koulun kansainvälisen puolen avajaisseremoniaan, johon jokaisen oli osallistuttava. Se luki kaikissa papereissa isolla. Odotukset olivat taas kovat. Alkuun meille näytettiin video koulusta, joka kesti puolisen tuntia. Sen perään näytettiin eri Paikan päälle tulivat koulun vice pvideo koulusta kiinan kielellä, jonka aikana useat länsimaiset opiskelijat pyrkivät pois auditoriasta. Mutta ähäkutti, ovella oli opettajat ohjaamassa heitä takaisin tuoleilleen. Uskomatonta. Mutta kun yhä useammat nousivat jaloilleen oli videon esitys pakko lopettaa. Opettajat kuvasivat esityksen aikana kameralla ja videokameralla opiskelijoita. Allekirjoittaneen haukotus kovaan ääneen tuli myös nauhalle. Pian yleisön eteen tulivat vice president ja jotain muita tärkeitä ihmisiä. Vice president, jonka nimeä nyt en sattumoisin muista, piti puheensa kiinaksi ja toinen opettaja tulkkasi tämän englanniksi. Yleensä tärkeiden ihmisten puheet ovat suuria linjauksia, mutta tämä johtaja päätti muistuttaa meitä modernista koulusta, jossa on tietokoneita ja internet. OK! Sen jälkeen tuli liuta muita puhumaan, mutta ei jaksanut enää istua paikan päällä ja kuunnella tulkkausta, joten poistuimme Tommin kanssa auditoriosta. Eikä aikakaan kun opiskelijat käskettiin kahville, jonka äärellä Tommin kanssa olimme ja kuin salamana otimme eri suklaapatukoita ja leivoksia taskut täyteen.

Avajaisseremoniat eivät päättyneet tähän vaan jatkoimme pienemmissä ryhmissä koululuokkiin. Luokassamme oli noin 80 opiskelijaa ja 99,9% länkkäreitä. Edessämme oli kolme opettajaa, jotka alkoivat lukemaan saamaamme koulun säännöt -opusta englanniksi, kiinaksi ja japaniksi. Uskomatonta! Eräs opiskelija uskaltautuikin kysymään asiasta, mutta koska paikan päällä oli ehkä kaksi, jotka eivät osanneet englantia, tehtiin kaikki tämä tripla-ajassa. En saanut paljoa uutta infoa tästä selonteosta, ja länkkäreitä poistui tipoittain paikan päältä. Mutta kun pääsimme kohtaan poissaolot aloimme kiinnostua aiheesta yhdessä ranskalaisten kanssa. Tämä englantia taitanut nuorehko, ökymukava naisopettaja ei pysynyt vakavana yrittäessään kertoa meille opiskelijoille miten voisimme lintsata. Meitähän vaaditaan olemaan 60% luennoilla, joita on joka arkipäivä/aamu neljä tuntia. Mutta on aina olemassa MUTTA. Tämä naisopettaja mainitsi muttia. Toivon hänen olevan minun opettajani maanantai-aamuna. Ryhmäjakokin selvisi, meitä suomalaisia on kahdessa eri ryhmässä. Sain myös tärkeän vastaukseen kysymykseen, jos teen ainoastaan puolivälikokeen, joka on marraskuun ekan viikon aikana, tulen saamaan todistuksen tästä opiskelusta. Ainiin ja onhan edessäni vielä se Kiinan kulttuurin kurssi...

Avajaisten päätyttyä lähdimme ostamaan kasan kiinan kielen kirjoja ja siitä jatkoimme Tommin kanssa koulun salille. Sali oli todellakin hyvätasoinen ollakseen koulun sali ja kertamaksukin oli 1,5€. Ainoastaan suihku tuotti ongelma. Suihkuun pääsi ainoastaan kello 18 jälkeen ja se piti maksaa opiskelijakortilla. Lähdimme sitten hikisinä (ja tästedes lähdemme aina hikisenä koulusta) paikalliseen Hesburgeriin, KFC:en, jonka hampparit ovat kanasta.
Salilla huomasin saman asian: ruokavalioni puutteen. En jaksanut toteuttaa normaalia ohjelmaani ja väsähdin nopeasti. Pakko saada lisää proteiiniä ja muita tärkeitä energianlähteitä.

Tämä päivä alkoi siivojan koputtaessa täsmällisesti oveen kello seitsemän aamulla. Voin todeta lyhyesti: tehokas täti! Siivosi 58minuuttia täydellä teholla Elinan valvoessa toimintaa. Köyhdyimme tästä ylellisyydestä 1,5€. Siivoja tulee taas ma. aamuna. Tänään kävimme myös toisella rangella, johon Jenni oli saanut ilmaisia tikettejä ostettuaan TaylorMadet. Kuskin harhaillessa tunnin slummi/teollisuusalueella pääsimme vihdoin määränpäähän. Tällä rangella pallot lyötiin vesilätäkköön, jossa pallot kelluivat. Jopa rangella käyminen tällä kuumuudella on tuskaa, joten palkitsin itseni parilla bikmakhampparilla ja yhdellä välipalahampparilla.

Tästä jatkoimme porukalla ostamaan huomisen illan eväät. Kutsuimme avajaisseremoniassa muutamia hyviä tyyppejä kotiimme tutustumisbileisiimme. Odotamme noin 20 vierasta. Ostimme viinaa, lantrinkeja ja pikkupurtavaa ja koko lystin hinta oli vaivaiset 40€. Ei harmittanut vaikka alle kahden euron viinipullo tipahti käsistäni latoessani tavaraa pusseihin. Huomisia bileitä odotellessa...

Pyrin tästedes vähentämään kirjoittamista "lihanhimostani":) Ratkaisimme Tommin kanssa ongelman osittain tänään. Päätimme kokeilla omaa kotikeittiötämme ja ostimme paikallisesta citymarketista paketillisen naudan jauhelihaa ja haimme alakerran katukeittiöstä nuudelit. Ensimmäistä kertaa oloni on vallan mainio! Ruuan päätteeksi otimme vielä jälkiruokaviinahörpyt ja nyt otamme pari hassua ja katsomme 24 -jaksoja.