perjantai 12. syyskuuta 2008

Kasvukipuja

Viikko elämää takana Shanghaissa ja elämä täällä alkaa asettua raiteelleen. Saimme kuin saimmekin asunnon täältä Shanghain finanssikeskuksen ytimestä, Pudongin alueelta. Lisäksi tällä alueella näkyy länkkäreitä, ajoittain. Asumme viidestään asunnossa ja saimme sovittua ainoastaan 4kk vuokrasopimuksen. Kaikki tämä on ihme tällä alueella. Vuokra ei ole kuin sen reilu 140e/kk ja siihen päälle vesi, sähkö, (kaasu), netti. Opintotuesta jää normaaliin elämiseen se 340e/kk, eli 10e päivälle. Tuolla summalla pärjää täällä kyllä mainiosti. Syömiseen ulkona saattaa päivässä mennä annoksesta riippuen 40snt-5€. Taksimatkat on yleensä sen euron tai kolme, metrolla matkustaminen lasketaan senteissä.

Ruokaileminen tuottaa meikäläiselle ongelmia. IKINÄ ei saa tarpeeksi lihaa, eikä proteiinia! Ruoka on kyllä maittavaa ja hyvin maustettua, ajoittain tulista. Mutta se liha! Riisiä sä voit syödä yllin kyllin, sekaan saatetaan heittää rehu tai pari, joskus kananmuna ja pyydettäessä kaksikin. Syödessäsi ravintolassa imet sitä lihaa niistä kanankoivista, siansorkasta tai mistä lie. Pari päivää sitten halusin kokeilla sammakkoa (bullfrog) ja eteeni tuotiin pata, jonka alla liekki leimui. Siinä sitten mäyssytin sammakon reisiä, nahkaa ja mitä lie. Tänään piti googlata, miltä se bullfrog näytti, kun tuli ilmeisesti syötyä koko perhe tai suku. Lihaa siinä ei paljoa ollut, eikä makukaan nyt niin eronnut normilihasta. Opin kyllä nopeasti, että ne sammakonkoivet sai sylkeä pöydälle ja pitkin lattiaa ja kuvatessani sotkuani ihmettelivät kiinalaiset asiaa. Tänään käytyämme Shanghain akvaariossa kattomassa kaloja, pingviinejä, haita yms. ( akvaario oli 12€ hintaansa nähden SUURI pettymys), palkitsimme itsemme Subwayn patongeilla. Söimme kaks pientä patonkia yhteensä 2,5€ hintaan ja arvatkaa mikä makuelämys! Paikalliset katukeittiöt ja muut ovat tulleet erittäin tutuiksi, mutta vieläkin etsin paikkaa mistä saisi kunnolla sitä lihaa. Pelkään, että täältä päästyäni olen riutunut ja ne vähäiset lihakseni ovat kaikonneet!

Viikossa on myös huomannut sen kuinka vaikeita yksinkertaiset asiat ovat. Mihin tahansa menetkin asian hoitaminen kiinalaisen kanssa vaatii PALJON kärsivällisyyttä ja vielä kun viereesi tulee koijari kauppaamaan rantarolexiaan, ei tiedä itkeäkö vai nauraakko. Olemme yrittäneet saada nettiä asunnolle, jolloin tietäisimme edes VÄHÄN mitä länsimaissa tapahtuu, mutta sekin tuottaa suurta tuskaa ja päänvaivaa. Vuokraisäntämme Mr. Yu (lausutaan täällä yy) lupasi hankkia sen, että se olisi jo toiminnassa. Tänään laitoimme asiasta viestiä. Soittaa YY tunnin päästä, että hän juuri oli hoitamassa asiaa, jonka piti hoitaa jo kolme päivää sitten. Nyt selvisi, että joutuisimme sen hankkimaan itse ja siinäkin vaaditaan vuoden sopparia. Menimme hankkimaan nettiin pääsyyn tarvittavia kaapeleita ja laitteita ja se jos mikä oli kaiken vaivan takana. Usein sitä turhautuu tilanteessa niin paljon, että olisi valmis luovuttamaan, mutta aina jotenkin sitä jaksaa yrittää, koska se kiinalainen yrittää myös. Vaikka yhteistä kieltä ei olisi.

Mr. Yy lupasi myös, että hänen siivoojansa kävisi meillä kahdesti viikossa pe ja ma-aamuna hintaan 1,5e/h. Tänään odottelimme häntä 8 aikaan aamulla ja ei näkynyt. Ennen muutettuamme oli hän kuulemma käynyt siivoamassa asuntomme, mutta Tommin kanssa uhrasimme lähes puoli päivää siivoamiseen tyttöjen shopastessa Ikeassa. Siivoojan poisjääminen selvisi siten, että Elina käydessä kopiomassa kiinteistövälittäjän luona, kertoi hän että Yy oli soittanut ja ilmoittanut hänelle, ettei siivooja halua tulla siivoamaan meille. Toista siivoojaa etsiessä...

Nyt on perjantai-ilta ja kello yli 1900. Saatamme lähteä vielä tänään ulkoilemaan, mutta viimeistään huomenna tutustutaan paikalliseen yöelämään. Olen kysellyt tässä nettikahvilassa kiinalaisilta lähellä olevista baareista. He eivät tiedä, koska täällä he painavat 12h päiviä viikon jokaisena päivänä ja nukkuvat kotonaan muun ajan. He ovat ylpeitä, että ovat käyneet 3 vuotta yliopistoa ja työskentelevät hostelleissa, kahviloissa tms. He uskovat, että Shanghaissa heidän unelmansa toteutuisivat...

Ei kommentteja: