Halong Bay takana

Kolmen paivan reissu on takana ja olo on vasynyt! Reissu alkoi varsin lupaavasti. Vajaa nelisen tuntia matkustettiin lapi Vietnamin maaseutua ja matkan aikana naki, miten taalla elanto ansaitaan. Paaasiassa pelloilta ja tutuista lankkarifirmoista. Opas kertoi siina alkuun vaihtaneensa ohjelmamme: ensimmainen yo saarella ja toinen botskissa. Kaupunkiin paastyamme odottelimme tunnin venettamme. Alueella oli sadoittain lansimaisia turisteja! Kiinassa kun oli tottunut vahaiseen turistimaaraan, nain jalkeenpain sanottuna sita arvosti.

Ajelimme veneella kohti Cat Ba:n saarta. Soimme botskissa ihan ok vietnamilaisen aterian. Paaasiassa olimme ylakannella arskan alla, tutustuimme toisiimme, muut joivat bissea meikalainen vetta! Meilla oli mukava porukka ja oli nasta kuunnella kaikkien reissutarinoita. Oli reissareita niin Ruotsista, Englannista, Australiasta, Itavallasta ja tietysti Amerikasta. Itse saarella paasimme siina illan hamartyessa. Lahdin metsastamaan soppa-aineksia ja niitahan loytyi. Soimme hostellilla ja lahdimme keskustaan pussikaljalle. Oli hauska ilta!

Torstaina aamupala oli siina seitsemalta ja sitten odottelimme pari tuntia lahtoa patikoimaan. Odotin, etta patikoisimme nelisen tuntia ja nakisimme vesiputouksia, apinoita ja vaikka mita. Pettymys oli melekonen. Parin tunnin patikointi kansallispuistossa maen huipulle ja alas ja siita hostellille odottamaan lounasta, jonka jalkeen saimme taas odottaa venetta, joka tulisi meidat hakemaan. No kavaisimme tutustumassa tahan Cat Ba kylaan, mutta ei siella ollut mitaan. Loysimme kuitenkin rannan, johon menimme hengailemaan. Paasimme botskiin siina illan suussa, soimme ja hengailimme kannella.

Perjantaipaivana taas aamupala seitsemalta aamulla. Ja siita jatkoimme kajakkipaikkaan, jossa saimme menna kajakeilla tunnin verran ympariinsa. Siita jatkoimme takaisin merelle, jossa lohoilimme arskan alla ja 15 minsan verran saimme hyppia veteen. Jalkeenpain sanottuna olisi paiva merella ja Halong Bay:n saariin tutustumalla ollut parempi, kuin viettaa kolme paivaa ja odottaa koko ajan vahaisia aktiviteetteja, mita saimme tehda. Onneksi porukka oli huippu ja meilla oli hauskaa. En ollut ainut reissuun pettynyt kuitenkaan, monille oli luvattu ties mita, mutta kylla ne kariutuivat siella. Lisaksi sain flunssanpoikasen, kun bussikuskit ajelivat saarella kaikki ikkunat avoinna.

Huomenaamulla on aikanen lento Saigoniin, jossa vietan yhden paivan. Yritan saada liput sunnuntain bussiin kohti Rach Giaa, josta matkustan veneella Phu Quocin saarelle. Saigonissa on tarkoitus vierailla kaikissa sotamuseoissa, mita kaupunki tarjoaa. Katotaan miten onnistuu, koska muutama paiva palmun alla tepsisi kummasti...