HCM-Saigon

Aamulla taas aikainen heratys ja taksilla lentokentalle. Oli maku, etta hostelli taisi kusettaa meikalaista, kun sanoivat etta bussit ei kulje, eika kannata ottaa taksia joka kulkee metreittain. Pyysin heita varamaan 13 dollaria maksavan kyydin kentalle, matkaa 34km. Hanoin kentalle paastyani, ei tietoa lennostani loytynyt. Ihmeteltiin siina muutaman muun backpackerin kanssa, eika Jetstarin ihmisia ollut paikalla. Aika pian selvisi, etta aamukasin lento oli peruutettu ja ensimmainen lento oli 10.10. Kolme tuntia odottelua ja makaamista kahvilan sohvilla.

Saigonissa olin 12 jalkeen paivalla ja otin yleisen bussin kentalta keskustaan. Naytin alueen mihin halusin, ei hajuakaan muusta. Bussissa ottivat tuplahinnan, koska kannoin rinkkaa, mutta eipa se euroissa edes tuntunut. Puolen tunnin matkan jalkeen tiputtivat oikealle alueelle ja lahdin kyselemaan lounarista tuttuja hostelleja. Vietnamissa ovat kuitenkin tuplanneet hostelliyonsa hinnat paastyaan lounariin. Kadulla naikkonen kyseli paljo haluan maksaa, lupasin 6 usd. Nainen vei mut paakudalta sivukajulle pieneen viiden huoneen perhehostelliin. Loistava! Lupasivat siivota huoneen 10 minsassa, mutta kun 20 minsaa oli kulunut lahdin kattomaan, siivotaanko huonetta ollenkaan niin siella oli edelleen menossa okypuunaus. Puhtain hostelli kolmeen kuukauteen ja erittain mukavia ihmisia. Omistajanainen oli heti neuvomassa, etta ala kanna olkalaukkua, etta laita kaikki tavarat taskuihisi. Sitten nainen hommasi sukulaismiehensa kyyditsemaan mut bussiasemalle ja takas 5 usd. Helkkarin hauska motoreissu vanhan aijan kaa.

Talla turistialuuella on varmaan sata matkatoimistoa, jotka jarestavat liput kaikkiin lomakohteisiin tassa lahella. Kavin kyselemassa hintoja, ja ilmeisesti alueella on pitkalti sovitut hinnat. Paatin kuitenkin kokeille extremea ja lahdin tuolle bussiasemalle, koska en saanut jarkevasti ajoitettua reissua Phu Quociin. Sain kyydin tosiaan talta papparaiselta, joka auttoi saamaan lippua asemalla. Lahto on su. yona 00.00 ja matkan kesto 6 tuntia. Jostain syysta venelippua Rach Gia Phu Quoc valille en saanut muulla tavalla kuin hommaamalla sen matkatoimistosta, yhteensuuntaan 17e. Matkatoimisto neuvoi, etta ei siella kannata olla kuin 3-4 paivaa, joten olen siella ma.aamusta to.aamuun. Sielta paluubussi Saigoniin ja valittomasti tai seuvaavana paivana sitten Kampotsaan.

Meni oikeastaan koko paiva jarjestaessa lippuja ja otin viela huomiselle puolen paivan reissun Cu Chi Tunneleille. Matkan paattyessa jaan muille sotamuistomuseoille jne. jne. Loppupaiva menee ihmetellessa Saigonin liikennetta. Saigon on samalla tavalla taynna turisteista kuin Hanoi, paaasiassa Ranskasta, Saksasta tms ja Australiasta. Taalla kuitenkin oon viihtynyt paremmin kuin Hanoissa. Taalla on halvempaa, ei ole viela tullut olo, etta ois kusetettu, ruokapaikkoja loytyy helposti, ihmiset ovat mukavia, ehka enemman nahtavaa. Mm. hedelmatorilla sain maistella eri hedelmia ilmaiseksi, kadulla otin parit hassut paikallisten aijien kanssa; puheenaiheena pitaako bisseen laittaa jaita vai ei.